..muistelee. Muistelenpa kuitenkin. Olen miettinyt tarinoita, joita Jari on mulle ajan kuluessa kertonut. Miettinyt niiden todenperäisyyksiä ja muutenkin, mistä lähteestä ne on oikein kumpuilleet. Haluan laittaa muistiin, kirjoittaa ne pois oman sydämen kovalevyltä.

Jarin mielitarinoita oli kertoa matemaattisista lahjoistaan. Hän oli ala-asteelta saakka ollut ihmeellisen taitava laskemaan. Opettaja otti hänet varaopeksi ja saattoi tulla luokkaan vain tunnin alussa kertomaan, että Jari hoitaa tämän tunnin, häneltä voi kysyä, jos jollakulla on ongelmia laskujen kanssa. Jari oli kuuleman mukaan tehnyt usein ylempien luokkien tehtäviä, koska oli ollut niin nopea ja niin paljon edellä toisia. Opettaja oli pulassa hänen kanssaan, kun poika meinasi turhautua liian helppoihin tehtäviin. Jari kertoi lyöneensä ällikällä myös opettajat, kun asetti heille niin näppäriä laskutehtäviä, etteivät he kyenneet niistä suoriutumaan, mutta hänpä tiesi vastauksen. Saattanee pitää paikkansa osittain. Ennenvanhaan opetustyö on ollut vähän erilaista, ehkä joku oppilas on voinut toimia tukihenkilönä muille. Mutta tiedä häntä, joku näissä vähän kalskahtaa. Ehkäpä se onkin vain kateuttani, kun omaan hyvin epämatemaattisen mielenlaadun ja numeraalinen päättelykyky ei ole näppärimpiä ominaisuuksiani. Ainakin sain näinollen erittäin hyvän syyn siirtää kaiken laskemisen miehisemmälle osapuolelle tässä liitossa. Toinen hyvä, toinen huono. Käyttäkäämme hyvää, näin ajattelin ja mikäs siinä.

Toinen tarina on ikävämpi, ja nostaa ainakin mun ihon kananlihalle. Jari kertoi ylpeänä, miten hän sai aikanaan pienet lapsensa oppimaan, että laiturille ei mennä ilman lupaa. Lapset olivat siis olleet ilmeisessä vaaratilanteessa, kun olivat menneet sinne yksin. Jari sai heidät asiasta kiinni. Hän oli vuorotellen tarttunut molempia lapsia nilkoista ja "dipannut" heitä pää edellä veteen. Kertonut, että näin siinä sitten voi käydä. Saatatte hukkua vielä! Eivät kuulemma enää ikinä menneet. No eivät varmasti, sen uskon. Julmaa minun mielestäni. Joku ehkä pitää pätevänä keinona kasvattaa, mutta saattaisipa tällaisesta saada nykypäivänä jonkin varoituksen. Tosin itsekin olen saanut varoituksen muutama vuosi sitten, niin mikäpä minä olen sanomaan. Omat poikani olivat kertoneet eräässä lastensuojelukartoituksessa, että äiti joskus tukistaa. Sellaista ei Suomen laki salli, ja näinollen varoittivat minua enää koskaan tekemästä niin. Onneksi ei ole tarvinnutkaan. Se oli joskus uhmaikäisten kanssa vihonviimeinen keino, kun suhtautuivat kieltoihin niin ylimielisesti, eikä mikään muu enää auttanut.

Kolmas Jarin erittäin mielellään kertoma tarina liittyy koiriin ja niiden kasvatukseen. Useat ystävät ovat kuulleet tämän kertomuksen, kun ovat ilmaisseet ongelmista koiransa kasvatuksen kanssa. Jari on nimittäin virtuoosi koirien kanssa. "Koirakuiskaaja" likimain, oppinsa saanut lukemalla koiraguru Cesar Milanin kirjaa. Jarilla oli ollut nuori koira, joka oli purrut johtoa sillävälin, kun hän itse oli töissä. Jari oli ilmekään värähtämättä paloitellut johdon muutaman sentin pätkiksi koiran ruokakuppiin ja usean päivän ajan tämä oli veden lisäksi ainoa, mitä koira sai syödäkseen. Jari ei myöskään noteerannut/ puhunut tänä aikana koiralle yhtään mitään. Ei kuuleman mukaan tämän jälkeen enää koskaan purrut yhtäkään johtoa. Tähänkään ei mun mielipidettäni tarvita, enkä sitä hänellekään sanonut, mutta omalle koiralleni en olisi tuollaista tehnyt.

Neljäs tarina on mukava, mutta en uskonut koko juttua alunperinkään. Taikka mietin vain mielessäni, että Jari oli kovin helposti uskonut olevansa toisen ihmisen pelastaja. Kovin kevyin perustein. Jarin ystävä oli alkanut kallistua alkomaholismiin ja avioliitto oli jo kariutumassa sen takia. Jari oli puuttunut tilanteeseen ja uhannut kaveria senverran järeästi, että tämä lopetti juomisen saman tien ja palasi vaimonsa luokse. Sen koommin ei enää ongelmaa ilmaantunut. Jari koetti mun veljeni kohdalla toimia samalla metodilla, mutta joutui ikäväkseen huomaamaan, että sama konsepti ei toiminut kaikkiin. Tämän tosin itse hämmästyneenä myönsikin. Velihän lopulta menehtyi alkoholismin tuottamien juttujen tiimoilta.

Näitä tuli äkkisältään mieleen. Lisää löytyy, kunhan kaivelen muistojen satuaarteistoa. Näistähän voisi kirjoittaa vaikka blogia ;)